Ei tämä blogi oikein saanut siipiä alleen, eli into lopahti jo ennen kuin pääsin itse asiaan, eli enkeleihin. No toisaalta, noissa kirjoituksissa ovat uuden elämäni ensimmäiset vuodet kaikessa lyhyydessään. Nykyisin lapset asuvat omillaan, ja me mieheni kanssa kaksistaan. Koira minulla kyllä on edelleen, ja juuri nyt on jonkinlainen uuden alku meneillään. Kaikki tuntuu vielä kovin sumuiselta, jotain uutta on alkamassa, mutta vielä ei ole lainkaan selvää, mitä? Taidan siis pian aloittaa uuden blogin tästä sekavasta tilanteesta, jossa tiedän että minulla on vielä tehtävä odottamassa. Kovasti yritän sen napata kiinni ja toisaalta siihen myös valmistautua. Nähtäväksi jää, miten pian se selviää!?!!