Vastoin kaikkia ammatillisia ohjeita, halusin toisen lapsen. Olimme sitä jo ennen kolariani yrittäneet, eli mieheni varmaan luotti siihen ettei olla onnistuttu tähänkään asti, miksi siis nytkään? Mutta niin vaan kävi, että tulin raskaaksi. Odotus meni hyvin, ja lapsi syntyi melko tarkalleen kolme vuotta esikoisen jälkeen. Ja nyt sanottuna tuo lapsen kasvattaminen oli minullekin kaikkein parasta kuntoutusta.

Onneksi kunnassa todettiin, että vaikka en töissä käykään, tarvitsen aikaa myös omaan kuntoutukseeni, eli sain lapset kunnalliseem päivähoitoon. He viettivät päiväkodissa neljä tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Itse kävin tuona aikana kuntosalilla, lenkkeilin koirieni kanssa ja hoisin kotia. Niin kuluivat vuodet, päiväkoti muuttui kouluksi ensin esikoisella ja pian myös nuoremmalla.